Qaiku-teksissä oli tuttua pohdintaa sosiaalisen median vaatimista resursseista + hyödyn problematisoinnista. Jossain sos.median palvelussa mukanaolo ei riitä, vaan sivustolle pitää säännöllisesti luoda myös uutta luettavaa. Lisäksi uusi palvelu ei automaattisesti nouse suosioon - eli homma vaatii pitkäjänteisyyttä + ymmärrästystä/ osaamista, jotta suosiota ilmaantuisi.
Opettajatoverini ovat fbookissa törmänneet yksityis- ja työelon rajaan: mitä tehdä oppilaille, jotka haluavat open kavereiksi? Kyseiset opet eivät ole ottaneet oppilaita kavereikseen, sillä heille fbookin statuspäivytykset ovat henk.koht. vapaa-ajan toimintaa. (mulla moista ongelmaa ei onneksi ole, sillä kukaan kirjaston asiakas ei ole kiinnostunut fbook-ystävyydestäni!).
Omat työkirjastoni fbook-päivitykset ovat puolestaan jääneet vähäisiksi. Jepjep: tapahtumista on hyvä tiedottaa, mutta tälläisiä tapahtumatiedotteita on enkä 1 kuukaudessa. Lisäksi en ole tohtinut kirjoittaa mitään liian henk.koht. läppää enkä ole ehtinyt kehitellä muka-nokkelia sutkautuksia. Jatkossa tämäkin jarruttelu muuttunee. En kuitenkaan aio innostua yhtä vuolaaksi kuin eräs putiikki, josta tulee statusvirtaa miltei päivittäin - tämä on sitten jo liian änkyä minun makuuni!
1 kommentti:
En ole käyttänyt facebookia työkäytössä, mutta ymmärrän tuon kirjoitustyyliongelman. Vaikka fb:ssa kirjoittaisi työpaikkansa nimissä niin turha jäykistely ei sinne sovi. Pitäisi osata kirjoittaa jotenkin rennosti, mutta asiallisesti. Siinäpä haastetta.
Lähetä kommentti