Lukiskohan

loppuaatokset

2010-02-19T15:39:00.000-08:00

Nyt tämäkin hetki koitti eli on loppuaatosten aika (+ tehvävän nro 14 vuoro, sillä väliaika-aatokset jäivät aikoinaan kirjaamatta)!

Ekana haluan kiittää esimiestäni, joka antoi mulle joululomani jatkoksi 2 etäpäivää tätä kurssia varten. Tammikuun alussa olin siis ollut jo 1,5 kuukautta pois kurssi-pulkasta, mut tuolloin ehdin posottaa takaisin tehtävien kyytiin :)

Olen yrittänyt nipottaa siinä, että teen näitä tehtäviä vain työajallani. Tässä olenkin melko hyvin onnistunut, mutta toisaalta en ole aina ehtinyt syventyä tehtäviini. Esim. Deli & LT ovat mulle yhä pelkästään tuttavia, Flickr on kaveri-asteella ja Netvibes on ihan bestikseni.

Kurssitovereilleni muuten tiedoksi, että olen silmäillyt/ lueskellut/ lukenut kaikkien teidän tekstit (mutten sentäs kommentteja). Voi kunpa täälläkin olis Facebookista tuttu tykkää-toiminto, jolla voi niin näppärän nopeasti osoittaa diggaavansa tekstistä! Olen nimittäin tosi laiska kommentoimaan, mutta olen siis kyllä lueskellessani hymyillyt & nyökytellyt päätäni teidän osuville pohdinnoillenne.

Sanan "lukiskohan" googletus antaa ykköstulokseksi blogini. En itse asiassa missään vaiheessa vaivautunut opettelemaan blogini osoitetta, vaan menin sinne aina googlen kautta :) Termi "23 asiaa" puolestaan putkahtaa monesti esiin, mutten löytänyt mitään erityisen yllättävää yhteyttä.

Tämän googletustehtävän myötä opin tein muuten jotain uutta, en nimittäin ennen ole rajannut hakuani kattamaan viim. tunnin aikana ilmaantuneisiin sivuihin (käytin termiä "23 asiaa" ja sain yhden tuloksen, terkkuja vaan Claralle). Mikäli mulla on joskus tekemispuutetta, voisin siis testailla kuinka hottis joku termi parhaillaan netissä on...

Niin, entäs miten tästä eteenpäin? Mulle ainakin kelpaisi seikkaperäiset HelMet-ohjeet. Ihan vaan siltä varalta, etten ole kaikkea hiffannut (= aran heikko-peikon kommentti). Toisaalta tästä touhusta saa kyllä tolkkua kunhan aluksi tarkkailee muiden tuotoksia & testailee omia taitojaan.

Minun kirjaston fbook on muuten yhä mykkä. Mut lukekaahan kirjavinkkariblogista Oulun kaupunginkirjaston kokemuksia fbook-vinkkauksesta tästä ja tästä.

Voisin jatkossakin käyttää työaikaana bloggaamiseen (ennen tätä kurssia kynnys moiseen oli ihan liian korkealla!). En kuitenkaan ihan yksikseni tai välttämättä edes oman kirjastoni voimalla - toivon nimittäin että joskus me HelMetläiset voisimme liittoutua ja perustaa yhden kirjastolaisten blogin (tästä joukkovoimasta oli jo puhetta toisessa lähitapaamisessamme).

Kuten toi kuvani tahtoo kertoa, tämä kurssi on saanut minut entisestään aivojumppaamaan ja pohdiskelemaan sitä, miten 2010-luvun eteneminen muuttaa kirjastolaisuuttani. En ala tulevaisuutta tämän enempää arpomaan, mutta haluan siis ehdottomasti olla myös netissä sosiaalinen ja vuorovaikutuksellinen kirjastolainen!

tehtävä nro 12

2010-02-18T01:45:00.000-08:00

Hei taukoilun jälkeen!

Lienee syytä mainita myös täällä omassa blogissani, et tein verkko-opetus -tehtävän yhdessä Lyyravegan kanssa. Oppiaiheemme on Vantaan kirjastolaisten wiki.

jatkuu: wikit

2010-01-15T06:04:00.000-08:00

Seuraavassa tehtävässä tutustuin Albystaff-wikiin. Lueskelin mm. henkilökunnan kokousten esityslistoja, tilastointiohjeita, musavalintaan liittyviä listoja + SWOT-analyysiä aikuisten palveluista (=mielenkiintoisin osio). Kohta viimeisimmät päivitykset osoittaa puolestaan sen, että wikiä muokataan viikottain/ muutaman päivän välein. Wikin ulkoasu ei ollut kovin piristävä, mutta sisältö on varmasti hyödyllistä.

Toisessa tehtävässä tutustuin invitation-wikisuunnittelumalliin. Kyseessä oli yksinkertaisesti siitä, että potentiaalisille käyttäjille järjestetään lyhyt lähiopetussessio, jossa wikin tarkoitus ja toiminta avautuu.

Meidän kirjasto otti syksyllä käyttöön Vantaan kirjojen yhteisen wikin ja mekin saimme oman invitation-session. Perehdytys ei kuitenkaan poistanut työnteon perusongelmaa, eli sitä ettei aika riitä kaikkeen. Ensinäkin perehdytys meni monelta työkiireiden takia ohi. Toiseksi työntekijät eivät kuulemma ehdi sähköpostin ja intran ohella lukea wikiä. Wiki onkin siis pysynyt muutaman aktiivin käytössä. Tämä käytäntö on minusta tässä vaiheessa ihan ok, sillä onhan wikin käyttö yhä alkuvaiheessa.

Yritän lähiaikoina Lyyravegan kanssa tutustuttaa Vantaan kirjastowikiä työtovereillemme nettikussin muodossa (=teen tämän kurssin verkko-opetustehtävän uuden työkaverini kanssa!!).

Olen itse wikistä hyvilläni ja olen mm. lukenut muistioita muiden kirjastojen kokouksista. Kaksvuorotyössä ei aina ehdi kommunikoimaan kasvoikkain työtovereiden kanssa, joten joulukuussa työstimme kirjastomme kevään tietokonekurssien aikataulua myös wikin avulla :)

spelit

2010-01-13T01:26:00.000-08:00

Pelaaminen on mukavaa, mutta koukuttavaa! En ole itse tohtinut kertaakaan pelata facebookin pelejä jotten jäisi niihin koukkuun.

Tämän tehtävän myötä tutustuin Bubble Spinner-peliin. Pelissä on kuuden värisiä kuplia, jotka pitäisi onnistua poksauttamaan pois. Poistaminen onnistuu vain kun samanvärisiä kuplia on väh. 3 vierekkäin. Hiirellä tähtääminen & klikkaus siis joko poistaa väh. 3 kuplaa tai jos samanvärisiä kuplia ei ole vierekkäin, klikkaus tuo peliin yhden kuplan lisää. Lisäksi kuplia tulee automaattisesti lisää sotkemaan strategiaasi.

Peli vaati pientä aivojumppaa, mutten innostunut pelistä sen verkkaisen tahdin takia. Minun maltti ei siis riittänyt suunnitteluun ja harkintaan. Tykkäänkin enemmän tehtävistä, joissa testataan nopeita hoksottomia.

Töissä hyödynnän pelejä opettaessani aikuisille (=eläkeläisille) tietokoneen peruskäyttöä. Eilen aloitin uuden ryhmän kanssa kaksiosaisen alkeiskurssin ja treenasimme pari tuntia pelkästään hiiren käyttöä. Ekana otimme hiiren haltuun ja sitten tutustuimme palapeleihin, korttipeleihin, tarkkuuspeleihin ja väritystehtäviin. Eilisiä suosikkeja olivat tarkkuutta testanneet sammakkopeli ja tikanheitto. Kurssilaiset saivat onnistumisen iloa ensinäkin siitä, että he oppivat hallitsemaan hiirtä + bonuksena he pärjäsivät myös tehtävissä :)

Tämän tehtävän yhteydessä oli luettavana jenkkiläisen koulukirjaston pohdintaa lautapelien vaikuttavuudesta. Tekstissä oli lueteltu monenmonta pelaamisen hyötynäkökulmaa. Olen itse aikoinaan mieltänyt lautapelit (kun niitä tietsikkapelejä välttelen...) vain ajanvietteeksi kavereiden kanssa enkä ole edes ajatellut pelien hyötyä / oppimisprosessia. Oppiminen siis tapahtui salakavalasti hauskanpidon yhteydessä.

Kunhan pelaamisen ajankäyttö ei lamaannuta muuta elämääsi, on pelaaminen siis passeli harrastus!

wikit tiedonlähteenä

2010-01-08T04:21:00.000-08:00

Tutustuin WikiIndexin lifstyles-kategoriasta löytyneeseen EcoReality- nimisen kanadalaisen ekoyhteisön kotisivuun.

Vuonna 2006 perustettu ekoyhteisö osti aluksi "testailumielessä" pienen tilan. Testailu toimi, joten vajaa 2 vuotta sitten yhteisön maa-ala kasvoi ja kymmenisen ihmistä muutti yhteisön ostamiin tiloihin. Wikin avulla yhteisö mm. tiedottaa toiminnastaan sekä houkuttelee ekokylälleen uusia jäseniä & taloudellisia tukioita. Wikin muokkausoikeus vaatii yhteisön jäsenyyttä.

Wikistä löytyy mm. yhteisön vuosiraportit (2007-), yhteisön talous- ja hallintoperiaatteet, lista yhteisön asukkaista & tukijäsenistä, valokuvia, tapaamisten aikataulut ja infoa yhteisöön tuleville vierailijoille. Wikin muokkausoikeus on vain ekoyhteisön jäsenillä. Yhteisön seuraava iso tavoite on lisämaan osto tämän vuoden syyskuussa. Wikin etusivulta voikin seurta kasvin muotoisesta pylväsdiagrammista rahankeruun edistymistä (nyt rahasta on koossa n. 60 %:a)

Sivut sisältävät hyvin infoa eli asiasta kiinnostunut saa vastauksia alku-uteliaisuuteensa. Alku-uteliaisuuden jälkeen lukija voikin sitten luontevasti ottaa yhteyttä itse yhteisöön ja saada tätä kautta konkreettisempaa tietoa yhteisön arjesta. Tiedonjanoiset voivat myös tilata itselleen kuukausittaisen uutiskirjeen sekä saada uusimmat päivitykset rss-syötteenä.

Seuraavana siirryin Ohion yliopiston kirjaston BiZ Wikin luo. Wiki auttaa bisnestutkijoita kokomalla yhteen kirja-arvioita, tietokantoja, nettisivuja + tiedonhakuniksejä. Ensisilmäyksellä wiki etusivu nojaa kirjastonhoitaja Chadin reippauteen, sillä Chad kertoo tiedonhausta videobloggauksessaan, Chadin kanssa voi chaittailla + lukea hänen twitter-virtaa. Wiki on siis taas yksi esimerkki siitä kuinka yhden työntekijän into voi kantaa. Eli kunhan kaiken etusivulta löytyvän materiaalin käy ajatuksella läpi on lukija kaiketi oppinutkin jotain!?

wikipedia

2010-01-08T04:01:00.001-08:00

Siirryin Wikipedian sisään poikkeuksellisesti kohdasta "satunnainen artikkeli." Klikkailin tätä kohtaa huvikseni melko monta kertaa (onhan tuokin yksi tapa lukea tietoa laidasta laitaan).

Lopulta päädyin Ural-joelle: "Ural saa alkunsa eteläisiltä Uralvuorilta ja sen kokonaispituus on 2 428 km. Jokea on perinteisesti pidetty osana Euroopan ja Aasian rajaa."

Tässä vielä viittaus MLA-tyyliin:
"Ural (joki)." Wikipedia, . 21 joulukuu 2009, 19.18 UTC. 6 tammikuu 2010, 13.31 <http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ural_(joki)&oldid=7757435>.

Viime keväällä näytin tiedonhaun opetuksessa yläkoululaisille wikipedian internet-artikkelia. Vielä tuolloin ko. sivun alussa oli ukaasit kyseisen artikkelin puutteista (=melko ironista, että just internet-artikkeli oli vajaavainen). Sittemmin tekstin laatu on kohentunut, joten etsinpä uuden esimerkin. Kohdasta keskustelu löytyy yhä näitä vanhoja moitteita.

LibraryThing

2010-01-07T00:30:00.000-08:00

Olen joskus käynyt vilkuilemassa Facebookin kirjahylly-toimintoa, samoin LibraryThingiä. Aikapulan takia en ole kuitenkaan innostunut käyttään kumpaakaan palvelua sen tarkemmin.

Lukusuositus-pyynnöt ovat joskus kinkkisiä ja tuolloin LT voisi auttaa minua.Tähän mennessä olen yrittänyt sivistää itseäni lukemalla kirjallisuusblogeista lyhyitä arvosteluja teoksista, joihin en itse tarttuisi (mm. 1.4 jännitys -osasto). Olen muuten jo päässyt vilkaisemaan Kirjasampoa, jossa on myös mahdollista linkittää teoksia suosiinsa ("mitä samankaltaista suosittelet").

LT:n käyttöni on tosin yhä niin huteraa, että pulmallisissa kirjasuositus-tapauksissa taidan silti jatkossakin ensisijaisesti huhuilla hätiin kokeneemman kollegan tai lähteä rohkeasti hyllyjen väliin kirjoja bongaamaan.

LT:n haku "Täällä pohjantähden alla" toi 13 tulosta ja kussakin kirjatiedossa LibraryThingin suositukset poikkesivat hieman toisistaan. Suositukset vaikuttivat kuitenkin ihan päteviltä (=muita klassikoita). Sen sijaan UnSuggestions-ehdotuksiin en päässyt käsiksi. Minulla pitäisi kaiketi olla tätä varten oma tili?

Kirjaston ystäville LT on siis jees-palvelu, kunhan hallitsee enkun. Muttamutta: omaan LT:hen voi tallentaa ilmaiseksi vain 200 teosta -> riittäisi toviksi, mutta mitäs sitten tekee?. Ymmärrän kuitenkin hyvin LT-palveluun hurahtaneita, sillä siellä todellakin on kirjojen ystävien keskellä!

Webinaarit

2010-01-07T00:04:00.000-08:00

Onhan webinaareissa järkeä!

Keskittyminen voi toki herpaantua kun samaan aikaan sekä kuuntelee että tarkkailee/ itse osallistuu chattailuun. Toisaalta voihan ajatukset helposti harhautua muualle vaikka luennoitsija esiintyisi sinusta metrin päässä livenä. Itselläni kuunteleminen voisi jopa alkuhuumassa tehostua kun pääsisin reaaliajassa myös kommentoimaan.

Lisäksi muihin kuulijoihin voisi virtuaalisesti tutustua reippaammin. Luentosaleissa kun tulee yleensä istuttua jo valmiiksi tutun työkaverin viereen (tai sit netissäkin vaan kommunikoisin entuudestaan tuttujen kanssa...)

Kolmas pointti on se, ettei työaikaa kulu matkustamiseen. Esim. ollessani harjoittelija Rovaniemellä eräs kirjastolainen osallistui webinaarin tapaiseen sessioon (muistaakseni siinä oli samassa chattailumahdollisuus). Rovaniemeltä katsottuna matkustamisesta säästynyt aika oli melkoinen! Kyseinen työntekijä oli myös tehokas, sillä session tyhjäkäyntien aikana hän teki ihan jotain muita työtehtäviä.

Toki toisaalta webinaari voi olla oikeiden töiden väittelyä - mikäli päivän aihe on liian vieras/ tuttu/ tylsä jne. eikä kuulija osaa ottaa siitä mitään irti eikä hän jaksa uppoutua muihinkaan työhommiinsa.

facebook

2010-01-06T23:49:00.000-08:00

Qaiku-teksissä oli tuttua pohdintaa sosiaalisen median vaatimista resursseista + hyödyn problematisoinnista. Jossain sos.median palvelussa mukanaolo ei riitä, vaan sivustolle pitää säännöllisesti luoda myös uutta luettavaa. Lisäksi uusi palvelu ei automaattisesti nouse suosioon - eli homma vaatii pitkäjänteisyyttä + ymmärrästystä/ osaamista, jotta suosiota ilmaantuisi.

Esim. kaikilla kirjastojen facebook-sivuilla ei ole suurta säpinää. Vantaalla pohditaankin pitäisikö kaupungin kirjastoilla olla yksi yhteinen fbook-profiili vai pelkästään kirjastokohtaisia profiileja vai yksi yhteinen sivu+ kirjastokohtaisia profiileja. Mulle käy viimeinen vaihtoehto (=joukossa on voimaa + paikallisuus säilyy).

Opettajatoverini ovat fbookissa törmänneet yksityis- ja työelon rajaan: mitä tehdä oppilaille, jotka haluavat open kavereiksi? Kyseiset opet eivät ole ottaneet oppilaita kavereikseen, sillä heille fbookin statuspäivytykset ovat henk.koht. vapaa-ajan toimintaa. (mulla moista ongelmaa ei onneksi ole, sillä kukaan kirjaston asiakas ei ole kiinnostunut fbook-ystävyydestäni!).

Omat työkirjastoni fbook-päivitykset ovat puolestaan jääneet vähäisiksi. Jepjep: tapahtumista on hyvä tiedottaa, mutta tälläisiä tapahtumatiedotteita on enkä 1 kuukaudessa. Lisäksi en ole tohtinut kirjoittaa mitään liian henk.koht. läppää enkä ole ehtinyt kehitellä muka-nokkelia sutkautuksia. Jatkossa tämäkin jarruttelu muuttunee. En kuitenkaan aio innostua yhtä vuolaaksi kuin eräs putiikki, josta tulee statusvirtaa miltei päivittäin - tämä on sitten jo liian änkyä minun makuuni!

Galtsu

2010-01-06T10:30:00.000-08:00

Tutustuin IRC-Galleriaan/ Galtsuun vuosia sitten, jolloin serkkuni esitteli omaa ystäväpiiriään sen avulla. Itse en tuolloin Galtusta innostunut (=liikaa ympäripyöreää höpinää ja liikaa toisten valokuvien kommentointia + jopa arvostelua) !! Sittemmin serkkutyttö on siirtynyt Facebookiin ja nyt mieki olen osa hänen virtuaalista ystäväpiiriään :) Facebookissakin voi toki höpinöidä, mutta se on erilaista kuin teini-ihmisillä.

Galtsun ja kirjaston linkitys-ideat jäivät osaltani köyhiksi, joten viittaan Ailan ja Tarutarin kirjoittamaan Galtsun läksytys-palveluun eli läksyapuun. Minullekin siis tuli mieleen kirjaston tietopalvelu-roolin hyödyntäminen.

Tiedonhaussa minusta voisi siis olla apua ja iloa. Sen sijaan en ole lue uusia nuorten kaunokirjoja eli minun uskottavuus ei riitä nuortenkirjoista keskusteluun/ vinkkaamiseen (paitsi voinhan aina kääntää keskustelun ja alkaa muistella nuoruusvuosieni ihqu-kirjoja..)

Flickr

2010-01-06T04:38:00.001-08:00

Kuvan otti Georg

Kuvassa on meneillään elokuvaesitys vanhassa sirkusteltassa Sodankylän filmifestareilla. Kuvalla on ollut Flickrissä 3,5 vuoden aikana vain alle 10 katsojaa, joten saakoot se nyt himpun verran enemmän julkisuutta.

Otin valokuvani Flickrin kategoriasta Attribution-NonCommercial-NoDerivs License. Eli kopion kuvan ja kerron lähteen/tekijän, mutten muunnellut kuvaa enkä käyttänyt sitä kaupalliseen tarkoitukseen.

Meidän kirjaston kuvasatoa löytyy myös Flickristä. Kuviin on tallennettu aution kirjaston sisustusratkaisuja sekä vilkkaita yleisötapahtumia. Olen itse käyttänyt Flicriä nimenomaan sisustusmielessä eli tutustuakseni muiden kirjastojen hyllyratkaisuihin ja kyltteihin :)

Meidän kirjastosta voisi ottaa vielä enemmän kuvia, jotka nimenomaan avaisivat kirjaston tarjontaa yleisölle.

Historioitsijan roolissa olen myös ikuistanut jälkipolville kuvia nykyhetken kirjastoarjesta (nämä kuvat vaikuttavat varmasti vuosikymmenen lopussa jo hyvin kummalliselta ja ihmeelliseltä).

keskustelufoorumit

2010-01-06T01:19:00.000-08:00

Lueskelin suomi24-saitin keskusteluja. Joululoman kunniaksi kävin mm. kotikuntani sivuilla ja kas, siellähän keskusteltiin vilkkaasti sekä asiallisista (mm. kunnanjohtajan paikka on auki) että hävyttömistä aiheista...

Kirjastot-kohdassa neuvoin erästä Laiskaliinaa siitä, miten äänikirjoja voi hakea HelMetistä.

Töissä seuraan aktiivisemmin kirjastot.fi:n kautta ammattilaisten keskustelua.

Esim. opiskeluaikoinani muodostin näiden keskustelujen pohjalta mielikuvia mm. kirjastoista työpaikkana + kirjastolaisten työllisyystilanteesta. Osa näistä mielikuvista on yhä päteviä, mutta eihän muutaman keskustelijan näkemys ole tod. aina koko totuus.

Vapaa-ajallani seuraan muutaman blogin kommenttiosioita. Näissä blogeissa on lähinnä asiallisia ja asiasta aidosti kiinnostuneiden ei-anonyymien kommentteja. Nämä ei-anonyymit ovat usein itsekin bloggaajia, jolloin heidän kommentit saavat minulta erityistä painoarvoa. Kommentoijat ovat siis blogitekstiensä kautta minulle jo tuttuja - tosin kuin esim. suomi24:ssä pelkän nimimerkin perusteella kommentoivat/ höpisevät tyypit.

qaiku ja twitter

2010-01-05T23:57:00.000-08:00

Tämä tehtävä jäi puolitiehen, sillä Internet Librarian 2009 -konfressin twittailu http://search.twitter.com/search?q=%23IL2009 ei näytä oikein miltään (mitähän mie en siis tajua...)

Sen sijaan Musiikki ja teknologia arjen tietoyhteiskunnassa -seminaarin rapo oli mukavaa luettavaa: järjellisiä & napakoita raportteja + suoria sitaatteja. Seminaarin antiin pääsi hyvin mukaan tekstiä selailemalla (muutaman huumori-viestin sivuutin suosiolla ja keskityin tiukkiksena vain ite asiaan - vaikka lystikkäät viestit toisaalta elävöittävät fakta-viestejä). Tekstittely oli lähinnä muutaman aktiivin varassa. Tässä oli se hyvä puoli, ettei keskustelusta tullut liian sekavaa/ rönsyilevää.

Vantaan kirjasto syöttää myös twitter-virtaa. http://twitter.com/VantaanKirjasto
Viestit koskevat lähinnä Tikkurilan kirjastoa, jossa Vantaan kirjastojen ahkerin (vai peräti ainut?) twittaaja työskentelee. Twittaustahti on 3-4 viestiä kuukaudessa ja viestien tilaajia/lukijoita on parisenkymmentä (ovat lähinnä kirjasto-kollegoita eivätkä "perusasiakkaita").

Jään mielenkiinnolla katsomaan miten tämä palvelu kehittyy! Niin ja juujuu, lupaan ite olla mukana kehitystyössä eli twittaamassa. Eipä tämä julkinen tekstin tuottaminen nyt niin kamalaa olekaan (vaikka meinaankin siitä itelleni sellaista kynnystä rakentaa). Tuskinpa kukaan tosiaankaan ehtii tekstiäni ylitulkita, sillä tätä tekstivirtaahan netissä riittää!

lisää sisältöä luvassa - sit ensi vuonna

2009-12-22T07:58:00.000-08:00

Ensi vuonna mulla on luvassa kosolti työaikaa, jotta saan tämän kurssin suoritettua.

Siihen asti toivotan rauhaisaa + riehakasta joulua :)

Eikös meidän kirjaston "joulukuusi" olekin nätti?

muutaman viikon tauko

2009-11-13T23:21:00.000-08:00

Viime perjantain lähipäivä oli innostava, mutku työtuntini eivät nyt riitä -> blogini on muutaman viikon tauolla. Palaan asiaan mm. sitku:

5 hengen tietopalvelussa on jälleen enemmän kuin 3 työntekijää!!

Olen käynyt ekotukikoulutuksen sekä ollut kirjastolaisten edustajana laatimassa sivistystoimen ympäristöohjelman valmiiksi. Tällä viikolla käytän poikkeuksellisesti peräti puolet työajastani eko-asioiden edistämiseen - mahtavaa, tästä tykkään!

olen "luennoinut" lukiolaisille tekijänoikeuksista ja plagionnista. Aiempaa kokemusta moisesta ei oo -> pääsen/ joudun vahvistamaan tekijänoikeus-asiantuntijuuttani. Ja huh: aiemmat työntekijät ehtivät testamentana minulle oppitunnin käsikirjoituksen + PowerPointit.

Ja sitku perustöiden ohella pari muuta pienempää projektia on edennyt...

kuulemisiin!

meses

2009-11-10T08:49:00.000-08:00

Kurssilaisten mesetys päättyi äskettäin. Tekstiä soljui ruudulle, sillä kirjastolaisia taisi olla paikalla reilu 10 henkeä.

Työtehtäviini kuuluu kysy online -chat, jossa olen kommunikoinut samanaikaisesti enintään 3 asiakkaan kanssa. Tämä vielä luonnistui, mutta reilu 10 asiakasta kerrallaan taitaisi saada minut (ainakin aluksi) melko hämilleen!

Yleensä mesetän rauhaisasti kaksistaan jonkun kaverini kanssa - tuolloin keskustelussa pysyy hyvin kärryllä + mesettelyn lomassa ehtii tehdä muutakin hyödyllistä. En siis aina kaipaa puhelinkeskusteluja, sillä mesen avulla voin esim. ajoittain illan mittaan kertoa toiselle yksittäisiä kuulumisia tai jotain jonninjoutavaa :)

rss jatkuu, lisänä podcast

2009-11-10T08:14:00.001-08:00

Uutta oppia: Netvibesin kautta voin valita luenko blogeja verkkonäkymänä vai syötenäkymänä. Päädyin harmaapohjaiseen & tylsähköön syötenäkymään, sillä tuolloin silmieni huomio pysyy itse tekstissä eikä hitaalla koneellani mene aikaa esim. blogikuvien lataamiseen.

RSS-lukija on yhä oiva apuri, mutten jaksa/ ehdi päivittäin käydä lukemassa/ selailemassa syötteitä. Päivittäin on siis liian tiheään, mutta muutama kerta viikossa on mulle sopiva tahti.

Lopuksi vielä pari linkkivinkkiä, joista käyn lataamassa mp3-soittimeeni viihdykettä ja sivistystä työmatkojen ajaksi
www.yleradio1.fi/kuuntele/ sekä www.radiohelsinki.fi/lataukset/uusimmat-puheohjelmat/

rss

2009-10-29T00:35:00.000-07:00

Tutustuin rss-syötteisiin alkusyksystä HelMet haltuun -kouluttajan roolissa. HelMet-verkkokirjastosta voi tilata syötteitä, joten kirjastolaistenkin pitäisi syötteistä jotain tietää - enkä tarkoita nyt syötteiden tietoteknisiä nippelitietoja, vaan ihan perusperiaatteita.

Aluksi tökki: miksi HelMet-syötteitä ei saa Internet Explorerin kautta igoogleen? (vaihtoehtona on vain Microsoft Feeds eli selaimen Faforites Center eli selaimen kohta suosikit/keltainen tähti) Onneksi Mozillan kautta tämä onnistuu!

Ainakin parin pitämäni HelMet haltuun -koulutuksen perusteella syötteet ovat vieras ja vaikeahko asia (niinpä, enhän itsekään vielä kesällä hyödyntänyt syötevirtaa). Asia pitäisi siis osata opettaa mahdollisimman selkeästi ja konkreettisesti. Itse turvaudun kertauksen voimaan ja näytän syötteiden tarkoitusta ja tilaamista sekä selaimeen että igoogleen 2 otteeseen: ekan kerran omien tietojen yhteydessä ja toisen kerran koulutuksen lopuksi (uutuusluettelot ja uutiset).

Käytän google-korporaatiota vaivattomuuden takia: yhden salasanan takana on sekä sähköposti että igoogle. Tämän viikon tehtävän myötä olen kuitenkin tutustunut Netvibesiin ja voisin kyllä hyvin siirtyä senkin käyttäjäksi. Netvibestistä löytyy myös mainio to do list -toiminto. Pystyisinköhän luopumaan muistilappusista ja jatkossa kirjaamaan/ kontrolloimaan työtaakkani tämän palvelun kautta... Joka tapauksessa ilman igooglea (tai netvibesiä) en enää pärjää, sillä luen/ lueskelen/ silmäilen vapaa-ajallani sen avulla erinäisiä blogeja. Töissä yritän puolestaan ehtiä tutustua kirjasto-aiheisiin syötteisiin.

Kommentoijat hoi!

2009-10-29T00:11:00.000-07:00

Kas, tutustuin asetuksiin ja nyt kommentointi on vaivattomampaa :)

Eli vinkvink muille blogger-blogien omistajille: asetukset > kommentit > Ketkä voivat kommentoida? > kuka tahansa. (oletuksena oli vaihtoehto rekisteröityneet käyttäjät)

Toinen kaskas: uudessa HelMet-kirjastojen esitteessä (asiakastietokoneiden palvelut) on samat makiat värit kuin minun ihanitte värkkäämässä rannekorussa (ks. blogini valokuva). Turkoosi ja oranssi ne yhteen soppii!

Delicious

2009-10-24T03:15:00.000-07:00

Terveisiä lauantai-työvuorosta. Kaikki kirjojen ystävät eivät kirjamessuile, vaan väkeä on riittänyt myös meidän putiikissa.

Olen muiden töiden lomassa tehnyt tuttavuutta Delicious -palvelun kanssa. Tuttavuus syveni jahka äkkäsin kirjoittaa tagin "23 asiaa" yhteen sekä aloin klikkailla save-toimintoa. Veikkaan, että meistä tulee Deliciousin kanssa vielä ihan ystäviäkin. Tällä hetkellä seuraan rss:n avulla iGooglesta kirjastoblogeja ja voisin D:n avulla löytää lisää luettavaa. Jatkan siis D:n tagi-tarjontaan tutustumista!

Esittely

2009-10-19T03:07:00.000-07:00

Lempinimeni on Mara ja omistan vajaan parin vuoden ikäisen kirjastouran Vantaalla.

Osallistun tälle kurssille, jotta minun osaaminen ja ymmärrys kasvaisi. Haluan siis kunnolla kokeilla, testailla, säätää sekä ennen kaikkea oppia tehokkaammin soveltamaan netin mahdollisuuksia omassa työssäni. Opiskelin viime talvena näitä 23 asioita jotenkuten itsekseni, mutten vielä tuolloin tohtinut aktivoitua netin sisällöntuottajaksi (paitsi facebookin kautta!).

Vielä minusta: eräs työkaverini on kaimani, joten olen töissäkin Mara (kavereiden kesken olen ollut Mara jo reilun vuosikymmenen). Lempinimeni sukupuoli-vivahteesta huolimatta olen feminiininen naisihminen. Mutta näinhän me lapsukaisia varoitellaan - netissä ei voi sokeasti luottaa tuntemattomien esittelyteksteihin...
Toiseksi blogini nimi on tahallisesti puhekieltä. Olin nimittäin viime viikolla kuuntelemassa asiakaspalvelu-kouluttajaa, joka oletti kirjastolaisten käyttävän työssään kirjakieltä. Ööö, en mie ainakaan käytä. Kyllä mie silti osaan tarvittaessa olla asia-pirkko, mutta täällä blogissani en välitä olla virallinen!